perjantai 21. heinäkuuta 2017

No nyt !


Nyt löytyi varsinainen aarre....joka ei ymmärrettävästi nuoremmille sano yhtään mitään 😄
Sen verran taitaa olla jo aikaa siitä kun tämä kuului monen kodin vakiovarusteisiin.
Ainakin omaan lapsuuteen kuului taskulamppu, jota nyt Airam valmistaa Suomi100-kamppanjan merkeissä. Varsinainen retroherkku 💟
Tuli juuri systerin puotiinkin myyntiin.


Kuten on tullut mainittua tuo systerin Ideahuone on vaarallinen paikka, aina tuppaa jotain tarttumaan matkaan. Nyt oli pakko noutaa taskulamppukin kotiin!


Napsin sitten samalla muutaman tuoreen kuvan, pieni vilkaisu teillekin mitä kaikkea sieltä löytyy.




Nuo isot saviruukut on vallan hurmaavia, yritän juuri itselleni tehdä kovasti selvitystä miksi joku mun yrttynen ihan varmasti tarvitsee tuollaisen. Vielä on vaan vähän epäselvää mikä mun muutamasta huonossa hapessa olevista...

Mutta on sitä jo jotain muutakin kotiutunut tässä kesän mittaan.
Pari ihanaa torkkupeittoa, samettityyny (nyt odottelen syysvärejä, ehdottomasti tartten!!), kori langoille, kynttilänjalka...mitä kaikkea.


Tavaraa puotiin tulee koko ajan pikkuhiljaa lisää, kuka sitä nyt kaikkea kerralla.
Että menekääpä nyt kurkkimaan josko vaikka omaankin kotiin jotain löytäisi. Ja kustihan poikee kyllä, aina saa ottaa yhteyttä, kaupantäti auttaa parhaansa mukaan.

Eiks muuten ole kovasti passeli yhdistelmä tuo taskulamppu ja faijan tekemä lokerikko!
Musta muovinen Clasulta ostettu lamppu lähti samalta paikalta liukkaasti jonnekin siivouskaapin uumeniin. Mitä sitä nyt sellaista pitää näytillä kun nätimpääkin voi. Ja taatusti tarpeen tullen muistaa missä se lamppu on vaikka se tarve tulisikin harvoin!


IDEAHUONE
Sammonkatu 22-24, Tampere
ideahuone@gmail.com
040 1531887
@ideahuone 
*ihan silkkaa mainosta rakkaudesta siskoon retrotaskulampun hinnalla* 😄

keskiviikko 19. heinäkuuta 2017

Taas Sara Hildenillä

Kelit on olleet niin kummallisia, että kaikki suunnitelmat on jotenkin jäissä -tai vesisateissa- mutta heti kun sekaan mahtuu alkaa töppöstä löytyä toisen eteen.
Kaverin kanssa otettiin tässä eräänä päivänä suunta taas Sara Hildenin taidemuseoon, siellä kun on parastaikaa Kimmo Kaivannon töitä näytteillä.

Ei huono näyttely ollenkaan.
Suuremmitta selittelyittä pieni otos.








 


Olihan niistä pakko ne mieleisimmät valita:

 VÄYLÄ
Ehkä se ykkkönen, tämä puhuttelee!

Tosin, tämä taistelevat metsotkin on ihan huikea!

Ja tämä yksi osa isosta keskustorille sijoittuvasta teoksesta on silkkaa nostalgiaa tamperelaisille!!

Ei huono näyttely tämäkään.
Täytyy sanoa, että Sara Hilden ei juurikaan tuota pettymyksia -ja seuraava, syyskuussa avautuva näyttelykin on pakko-nähdä-kategosriassa, mutta siitä sitten kun se on ajankohtaista.

Kotiin eksyi edellisen näyttelyn peruja Jarmo Mäkilän "hylätyt pojat"-juliste tuohon Rut Brykin viereen.
Olkoon toistaiseksi.

maanantai 17. heinäkuuta 2017

kun ei kukaan pysäyttänyt....

...sitä mopoa.
Käsistähän se...

Välillä  iskee ahistuksia -ja ihan syystäkin, kyllä!
Makkariin alunperin ostettu, mutta keittiöön siirtynyt ja sieltä pyöreän pöydän jaloista eteiseen roudattu Malm-lipasto alkoi ihan oikeasti ottaa päähän.
Tientukko.
Iso klohmo.
Täynnä  kaikkea tarpeellista. Tietysti.


Olohuoneen Malmeissa oli vielä turhankin paljon luen-kyllä-vielä-toistamiseen-kirjoja, joiden mahdollinen uudelleen lukeminen alkoi pahasti epäilyttää jo aikaa sitten, joten yks ilta sitten ryhdyin tuumasta toimeen. Kirjoja pois ja eteisen vähän tärkeämmille(?) tavaroille tilaa.

Malm myyntiin ja sillehän olisi löytynyt vaikka kuinka monta kotia - ei ihme, on se sen verran käytännöllinen laatikosto. 
Hetken aikaa katselin tyhjää eteistä, että mitäs sinne nyt. Kun se eteisessä ollut puutuoli majailee nykyisin keittiössä, ja siellähän on pakko olle viisi tuolia, neljä näyttäis naurettavalta. Muka. 
 Siirsin sitten eteiseen Hayn ....noooooh...joo...


Ihan kiva.
Ja minähän tiedän kuinka siinä käy jos joku on vain "ihan kiva".
Pistin Toriin. Ajattelin, että jos viikonlopun aikana menee, niin sitten menee. Jollei, niin sitten saa jäädä tuohon.
No, se haettiin melkein heti.
Taas tyhjä eteinen. Tästähän meinaa tulla tapa.

Netissä surffaillessa jäi päähän tämä, Hay tämäkin:
Olin jo melkein tilaamassa, mutta en sitten kuitenkaan.
Onneksi en, kun se myöhäinenkin tipu sen matosen.....yks kaks välähti ja houkuttelin lauantaiaamuna naapurin kävelylle. Lähdettiin tuolikaupoille. Poikkeuksellisesti Iskuun.

 Koulutuoli!
Ihastuin näihin jo viime syksynä Habitaressa, onneksi oli jäänyt johonkin korvan taa ajatus kytemään.
Tähän hätään ei löytynyt mistään samanmoista tuunattavaa/maalattavaa, joten kaupoille oli mentävä.
Siis mitään kiirettähän tunnetusti ei ole koskaan, mutta valmista pitää olla heti eilen 😂 

Nyt tuo tuoli tosin on tässä kirjoituspöydän ääressä kun se Hay lähti....

Tarina kaiketi jatkuu....

Mitäs tykkäät? Kannattiko muutos?


lauantai 15. heinäkuuta 2017

Kuulopuheen perusteella suosittelen!

Ja myös näkemäni, tietty!

Vein isommat rinsessat tässä eräänä päivänä seinäkiipeilemään.
Pieninkin olisi saanut mennä, mutta sovittiin, että katsotaan vielä nyt kumminkin paikan päällä miltä siellä näyttää....halusi mieluummin sitten ostoksille ja munkkia syömään. Niin vähän ounastelinkin.

Mutta isommat nautti kyllä koko rahan edestä.
Eivät vielä tiedä pääsevänsä uudemmankin kerran...

 


 Tuossa ollaan jo melkein kolmannen kerroksen korkeudella!
Pari viimeistä tolppaa jäi menemättä, mutta kyllä nekin varmaan pian menee, luulen.



 On nuo tytöt melkoisia marakatteja, sinne ne meni korkeuksiin vauhdilla!
Huikean hauska paikka Irti Maasta Tampereen tullintorilta.
Muksuilta 13€ tunti, alussa vartin ohjeistus ja opastus. Aikuisilta 16€, mutta enpä tälläkään  kertaa nähnyt muita kuin noita keskenkasvuisia siellä. Me isot vaan ollaan ja äimistellään.

Että lämmin suositus, menkää kokeilemaan -tai viekää ainakin omat pienet huimapäänne!!

 (ja btw. ihan on mummin omasta pussista maksettu, ei mikään sponssattu mainos)

keskiviikko 12. heinäkuuta 2017

Ankka.

Uutisankka?
No ei sentään, ihan tsirpu vaan.

Systerin puoti on vaarallinen paikka, aina sieltä tarttuu jotain mukaan.
Jotain kummallistakin. Minä en nimittäin ole mikään täytettyjen eläinten fani, mutta kun yksi pikkuankka tuijotti siihen malliin, että mä tuun kyllä nyt teille, niin tulihan se.
Nyt tuli toinen tuijottelijakin, kaipasi kaveriaan ihan selvästi. Mikä on tietty aikamoinen suoritus täytetyltä tsirpulta...


On ne. Sulosia.
Vai eikö muka.

(puoti: Ideahuone. Löytyy fasesta ja Instasta. Livenä Sammonkatu 22-24, Tre. Tervemenoa ☺)

sunnuntai 9. heinäkuuta 2017

Voi pojat!

Ja parit tytötkin!

Miniällä on muutama "pikkupaketti" kotona 😍

Nyt noin neliviikkoiset "marsut" on jo kasvaneet kovin tästä ensimmäisestä kuvasta, joka on napattu silloin kun kotiuduin Hesan reissulta. Tässä ovat viikon-parin ikäisiä.

  
Ihan huikean hauskoja 3,5-kiloisia veijareita tällä hetkellä, on meinaan vipinää talossa kun on kolme täyskasvuista partista, viisi pentua ja lisäksi vielä ne rakkaat rinsessat.





Ainakin nämä tottuvat ylenmääräisiin rakkaudenosoituksiin ja lapsien käsittelyyn, sen verran on syliä ja paijausta tarjolla omastakin takaa.  Toinen mokoma tulee painoa vielä lisää ennenkuin ovat luovutusiässä, ja veikkaan, että ainakin kolmelle rinsessalle tulee iso ikävä -emo taitaa jo siinä vaiheessa huokaista helpotuksesta 😉

Parin viikon kuluttua taidan olla taas vähän aikaa (myös) koiravahtina, saas nähdä millaisia turilaita silloin on vastassa!

Hau hau ♥


perjantai 7. heinäkuuta 2017

mistä lie kiikastaa

...tämä saamattomuus.

Kone on ja pysyy kiinni -paitsi silloin kun rinsessatrio on paikalla, silloin kyllä avataan, mutta vain jotain leffaa tai vastaava varten.

Kuvia kerääntyy kuitenkin koko ajan noin ziljoona, kukaan ei tee niille mitään, mitä nyt tietty osa löytää tiensä instaan ja monasti sitten roskakakoriin suoraan.
Olisko vikana sekä se, että kun ei kertakaikkiaan ole mitään päiväjärjestystä, niin ei saa mitään aikaiseksi, kuin myös nämä kovin vaihtelevat kelit? Juuri kun ajattelet, että nyt menen ulos ja sitten teen sen ja tuon ja tämän, niin eikös taivaalta tule ykskaks vettä kuin sanonko mistä.
Vahingossakaan ei kuitenkaan tartu niihin "tehtäviin" hommiin, vaan lojahtaa sohvalle pelaamaan tai lukemaan tai avaa netflixin ja sitten unohtuukin kutimen pariin ties kuinka pitkäksi aikaa.

No, suurin syy taitaa olla se, että laiskuus on itsestään lisääntyvää lajia...

Palataanpa kuitenkin vähän ajassa taaksepäin.
Juhannus näytti melkein pelottavalta kelien puolesta, mutta kuinka ollakaan, alkoi taivas seljetä juurikin passelisti ja koko revohka otti suunnan systerin mökkeröisen pihalle. Tuoksu muuten oli vallan huumaava, kaikki syreenit suurinpiirtein samaan aikaan kukassa!!
Grillattiin ja nautittiin loistavan lämpimästä päivästä, syötiin keskimmäisen rinsessan synttärikakkua ja oltiin lopulta ihan ähkyjä...eikä taidettu olla ainoat.


 Juhannuksena ei tainnut kuokkavieras ehtiä osingolle, oli sen verran porukkaa paikalla, että ei tainnut uskaltaa tulla, mutta seuraavan kerran ahnehti senkin edestä:


 Yhtään ei kaveria haitannut, vaikka oli sinapissa etukäpälät. Vai mitkä nuo nyt on...
Habaneromakkaran mausteet taisi olla vähän tuhtia tavaraa, tunnin kuluttua näistä kuvista näytti, että kurre yrittää kaivautua nurmikkoon -tiedä kaivoiko hautaa itselleen vai yrittikö hillitä jotenkin polttavaa janoa? Lähti kuitenkin kuin ohjus kun näki meidät vaikka antoi aiemmin tulla ihan kosketusetäisyydelle -luuli vissiin nyt, että nuo pirulaiset ytittää tappaa! Laitoin lohdutukseksi ja helpotukseksi kurkunsiivun kivelle mistä se hävisikin nopsaan, toivottavasti helpotti habanerotuskaa 😄

Saiskohan sitä mitenkään uskoteltua edes itselleen, että kyllä minä tästä vielä ryhdistäydyn ja muistan/jaksan/kerkeän bloggaillakin, vaiko pitääkö vaan tunnustaa, että tämä kesä(kin) nyt vaan on vähän tämmöistä aikaa...mennä löllöttelee omaan tahtiinsa...antaas katsoo.

Kaikki kesäreissutkin on jääneet odottelemaan sellaisia kelejä, että viitsisi johonkin lähteä.
Tampere on tainnut olla sateisin paikka Suomessa, jollen ihan väärin muista, joten himpun verran on ryhtymiskynnys pysynyt korkealla, tiedä sitten olisiko pitänyt tutkailla välillä ihan muiden paikkakuntien säitä ja hypätä vaikka junaan ja katsastaa mitä muualta löytyy.
Ei se sade mitenkään haitannut ole, mutta ei se nyt ole kyllä millään lailla edesauttanutkaan.

Palaillaan!! 😘