torstai 29. tammikuuta 2015

Tankkausreissulla

Ei mitään löpöä tankkaamassa vaan Ikeasta kynttilöitä.
Tuleva alakerran naapuri lähti kaveriksi matkaan, tarkoitus oli käydä samalla reissulla koeistumassa mahdollisesti Lillaan tuleva korituoli ja hakea läjä kruunukynttilöitä ja tuikkuja.
Niinhän siinä kävi kuten vähän veikkasin; se korituoli minkä olisin kelpuuttanut ulkonäöllisesti ei sitten ollutkaan tarpeeksi mukava istua - ja sen minkä olin hylännyt ulkonäöllisesti oli se mukavampi...
Äääääh, tulin siihen tulokseen, että se valkoinen korituoli on ja pysyy! Mä mittään uutta osta!
Kunnes jotenkin ihan puolivahingossa sitten istahdin tähän!
(kuva Ikean sivulta)
Voi sussiunaa, on sitten ihan mielettömän hyvä istua!!
Nyt se sitten myrkyn lykkäs, olin ajatellut, että max satasen investoin jos investoin.
Tuo on kaks ja puoli....apuva...toisaalta, olenhan minä melkein puolet vuodesta Lillassa,
ja olishan tuo mahtava lukupaikka (jonka vois syksyllä tuoda kotiin?)
Antaas katsoo, jos vaikka raaskis sitten kun kaikki lomarahat ja lopputilit tulee.
Jääpi vakavasti nimittäin harkintaan nyt kun se mun päähäni iskostui -ja takapuolituntumaan.

No, suunnattiin ennen kynttilöitä valaisinosastolle, oli hakusassa myös yksi varjostin ja kappas vaan,
sehän löytyi melkein heti. Pieni pessimisti minussa jo sanoi ääneen, että olen minä nämä tsekannut jo muutamaan kertaan, mutta ei täällä vaan ole sellaista jonka haluan.
En vaan ollut katsellut tarpeeksi alas, lattianrajaan. 
Nyt hinnastakin oli kolmannes pois, lähti kympillä.
Mikä parasta, kotona on jo entuudestaan samanlainen!
Sitten tankattiin ne kynttilät ja suunnattiin kassoille, mutta päätettiin kuitenkin kurvata vielä löytöpisteen kautta. Kannatti kurvata.
Olen vuosikausia lukenut sängyssä nukkumaan mennessä, mutta kun meinasi alvariinsa livetä myöhäisiin aamun tunteihin -ja kun muutenkin olen äärettömän huono nukkuja ja kun tuli ne viime vuosien aamuvuororytmitkin, niin päätin jossain vaiheessa luopua sängyssä lukemisesta ja rauhoittaa
makuuhuoneen nukkumiselle. Nyt sitten tajusin, että hvyänen aika, eihän mulla niitä pakollisia aikaisia herätyksiä enää ole kuin silloin kun menen rinsessalandiaan tai jos tytöt tulee mulle aamusta.
Eli voin opetella vanhan "pahan tavan" uudestaan!!
Olen jo harjoitellut muutamana iltana, vaan eipä tässä valossa oikein lueta:
 Entäs tässä? No melkein jo voisi, vaikka kyseinen lamppu onkin sammutettu.
 Toisella yöpöydällä on nimittäin kunnon lukuvalo päällä!
 No, on niitä kaksi, tottakai. Nämä oli jotain osastolla mallina olleita valaisimia, polttimot oli mukana ja hinta -30% . Käytännössä näiden valaisimien hinnalla ostin kaikki ostokseni, mukaan lukien myös rinsessoille ostetut piirustusvälineet.
 Vähän näyttää haljulta valkoista seinää vasten kun silmä on tottunut noihin "tunnelmavaloihin".
Mutta eipä se ole kuin viisi viikkoa, niin taustalla on nämä makkarin verhot.
 Kävin nimittäin samaisella alakerran naapurilla tänään mittanauhan kanssa kylässä.
Eli alkaa pikkuhiljaa hahmottua sisustussuunnitelma uuteen kotiin.

Yksi kattovalaisin on vielä  i h a n  p a k k o  käydä hakemassa, ensin täytyy vaan selvittää saako huoltomies porata uuden kodin kattoon yhden koukun, 
että saa kohdistettua valaisimen keittiön päydän päälle.
Jollei saa, niin menee mun hieno suunnitelma persiilleen....

Ai juu, makkarin vanhat tunnelmavalot
- ne menee Lillaan jatkamaan tunnelmointia!

tiistai 27. tammikuuta 2015

bye bye kukat

Sinne meni Lillaan kukkakupit myös kotoa, ei vaan tuntuneet täällä enää omilta.
Kuinka paljon kahvikuppeja yksi ihminen oikein tarvitsee?
Ilmeisesti aika paljon menneessä elämässä, sen verran niitä on maailmallekin jo lähtenyt,
nyt olen tehnyt sen huomion, että aika harvoin on neljää enempää kotosalla käytössä yhtaikaa.
Ja on tuolla vielä jokunen iso kuppi, joilla on omat käyttötarkoituksensa -pari niistä jopa englantilaisia kukkakuppeja (että ei ne ihan kokonaan hävinneet täältäkään)
 Lillassa kuppien käyttöaste on aivan toinen! Siellä ne mun vieraani nykyään tuppaa käymään.

Eilen hilpasin Stockalle kuppiostoksille.
Vaikka suunta kotona väritykseltään on vähän  "bact to basic" niin kyllä väripilkahduksia silti taitaa vähän jäädä sinne tänne. Ainakin pienimuotoisesti. Kuten kahvikuppeihin.
 Pientä muutosta tähänkin tulossa, tuolit vaihtuu toisiin...tilattuna on, ja just tuli viesti, että on viimein lähteneet matkaankin, odotettavissa siis loppuviikolla.
 Ja ettei ihan ilman muutoksia jää Lillakaan, niin....
Eilen olin hyvän aikaa siellä ja katselin tuotaa alkujaan pieneksi ruokapöydäksi ostettua pyöreää pöytää ja taas kerran ajattelin, että siinä pitäis olla pöytä jossa olis alataso (suunnittelin jo joskus samaa, joka kotona on tuossa nojatuolin vieressä, mutta se on turhan pieni) johon saisi lehdet.
Ja läppärin, sille kun ei oikein ole paikkaa mökkeröisessä.
 Pääsin kupinhakureissulta kotiin ja lueskelin "ryhmä rämän" viestiketjua, Mirstaakkeli siellä kyseli millä värillä alkais pöytäänsä maalailemaan....ja niinhän siinä loppuviimeksi kävi, että siitä tulee valkoinen. Ja se muuttaa Lillaan! Ja tuo mun pöytä lähtee vaihdossa :)
Näin niillä asioilla on tapana järjestyä!
Ulkona on kesäihmiselle masentava keli, lunta tulee pienesti koko ajan lisää,
tietää lapiohommia taas mikä sinänsä on ihan kivaa.
 Jos minä kevättä ja kesää odottelen jo innolla vaikka kuinka on talvi,
niin ehkäpä tämä ajanajakso alkaa kulua liukkaammin kun otan ja käyn kaikki kaapit läpi.
Myyntiin. Roskiin. Kiertoon....mikä minnekin.
Eli tavara-ahdistusta on ja piisaa.
Kohta tulee blogiin blobbis, tulee kippoa ja kuppia ja vanhaa tuolia, mitä lie.
(vielä on auki myynkö kaikki kahdeksan (!!!) puutuolia vai mahtuuko neljä vielä itselle jemmaan kellariin mielensämuuttajan hätävaraksi...)

Ja lopuksi: ettei ihan muutoksitta jää elämäkään...
 Muutenkin ihan hyvä päivä muuttui vielä paremmaksi hetki sitten,
tuli asuntotarjous jonka hyväksyin!
Tämä koti tyhjenee maaliskuun puoleenväliin mennessä!
Uusi koti on taas pikkuisen lähempänä kesäkotia :)
Kerrostalokaksio kaverin asunnon yläpuolella  puiston reunassa, sata metriä nykyisestä.
Sanoinko jo, että asioilla on tapana järjestyä :)
Oikein ilahduttavaa päivää teillekin ♥

sunnuntai 25. tammikuuta 2015

Melkein muutin mieleni

...talven suhteen.
En ihan, mutta melkein.

Aamupäivästä otin taas suunnan rinsessalandiaan, ja vaikkei olla kuin reilun kymmenen kilometrin matkan päässä Tampereelta, niin maisema oli kuin toiselta planeetalta.
Siinä missä lähtiessä sai katsoa mihin astuu -kaupungissa niin jalkakäytävät kuin kadutkin tuppaavat olemaan sulamisen, jäätymisten ja lumentulon kierrosta johtuen yhtä jäistä muhkuraa - 
sai matkan toisessa päässä lompsotella ihan huoleti silmät lumisiin puihin suunnattuna!
Ei ollut pelkoa liukasteluista eikä yllättävistä jääkumpareista,
siellä oli ihan se vanhanajan talvi. Sellainen kun itselläkin oli kakarana.
No, ei nyt  i h a n  yhtä paljon lunta kuitenkaan.

Iltapäivästä tuli kolmen rinsessan kaveriksi yksi "lainalapsi" ja mehän suunnattiin koko poppoo pihalle, kelkat mukaan ja pieneen lähimäkeen.
Ihan semmoiseen "kunhan nyt vähän päästään kurvailemaan"-tyyliseen, 
lähirivarin pihasta pikkutielle.
Minä passissa kadulla josko vaikka joku satunnainen auto jostain suunnasta tulis...
samalla katselin ympärilleni, että no, onhan tämä nättiä, ei voi kieltää.
 
Onneksi puhelin on aina mukana -ja vaikkei se kameran tasolle taivukaan, kuten on monesti ennenkin tullut todettua, niin pakko oli pari kuvaa napsaista jossain talvisessa mielenhäiriössä.
Pojan kanssa sovittiin, ettei mun tarvitse lenkittää koiruuksia, olivat just ulkona olleet ja miniä käyttäis illalla taas kun palailee koiranäyttelyreissultaan sen yhden koiruuden kanssa.
Mutta takapihalle päästin kaksi kaverusta jossain kohden alkuiltaa ja voi jessus sieltä tuli onnelliset lumiset koirat takaisin sisälle! Keskenkasvuinen oli ihan lumipelle ja vähän vanhempi oli turpakarvat niin lumitötteröllä, että yhdessä niitä paakkuja sitten varovasti pois putsailtiin. 
Oli menty ihan nenä edellä pitkin lumihankia!
Että ainakin lapset ja koirat nauttii, mummuista nyt niin tiedä, vaikka vähän lumiviirausta olikin havaittavissa...

On se maanmainioo hommaa noitten rakkaitten pentujen kanssa olo, niin ihmislasten kuin koirienkin kanssa. Koirat ei saa tulla sohvalle, mutta kuinka ollakaan, ykskaks sulla on kaks partacollieta puoliksi syliin tuppautuneina -ja aina yhtaikaa- niin että takajalat on just ja just lattialla.
Siihen tullaan tassuttelemaan ja kuonolla tökkimään, että rapsutas nyt taas vielä vähän.
Ja vähän vielä lisää....ja vielä vähän...
Rinsessat onkin omaa luokkaansa, toisilleen rakkaat tappelupukarit ♥
Nyt huomaa, että myös 3-vee alkaa olla ihan täysillä mukana muiden leikeissä - mitä nyt aina jollakin sitten kuitenkin palaa käämit. Ja sitten yleensä muiltakin.

Tänään rinsessalandiaan jäinkin sitten illalla naismiehitys, miniä tyttöjen, lainalapsen ja koirien kanssa, poika lähti työpäivänsä päätteeksi rassaamaan harrikkaansa.
Ja mummu huokasi kotona iltayhdeksän kieppeillä omaan sohvaansa taas istahtaessaan,
että on se kivaa -mutta on se kivaa, ettei se ole jokapäiväistä.
Ei sitä enää vanha jaksais :)

Pakko pistää tänne yks pojan tekemä tuore tatskakuvakin, tais olla eilisen tuotoksia.
 Lupaa en ole kysynyt, mutta ei kai rakasta lapsenlikkaa tästä nyt sentään hirteen vedetä...
toivottavasti ei kuvan "omistajankaan" toimesta...

Ja ettei nyt kukaan luule, että talvi tuli ja sekoitti pään, niin ei sekoittanut.
Yritykseksi jäi!
Todisteeksi ihan mukvan lumisen päivän päälle vielä "kuusi kuvaa kesästä"-haasteeseen alla olevat kuvat - haaste, jonka sain jo joskus viime vuoden puolella Elämää ja elämyksiä-blogista.
Sattuneista syistä vaan asiat on vähän lipsuneet, ja tämäkin jäi takavasemmalle.
Mutta ikävä kesään ja Lillaan on ihan hirmuinen!

  Suloista sunnuntaita kaikille tasapuolisesti ♥
Ja tervetuloa uusille lukijoille, teitä on taas tupsahdellut!
CU!

keskiviikko 21. tammikuuta 2015

Höh.

Ei ole mun vuodenaikani tämä, ei.
Jollei jotain keväänmerkkejä ala tulla pikkuhiljaa, niin menee kaikki pasmat sekaisin.
Nyt sentään sarastusvalo herättää joka aamu ihmisten aikaan, ettei mene ihan yökyöpelöinniksi koko elämä - ja meinaa sittenkin mennä.
Pihalle on ihan tavattoman vaikea lähteä, sitä vaan meinaa, meinaa, meinaa vielä kerran ja sitten saa potkia itsensä milloin minkäkinlaisiin saappaisin ja ovesta ulos.
Sohvalta ei meinaa päästä pois kutimen ja telkkarin (eli nyt oikeastaa läppärin) ääreltä muuta kuin ostamaan lisää sukkalankaa.

Ikeaan on pitänyt lähteä sen ziljoona kertaa hakemaan kynttilöitä ja koeistumaan pari korituolia.
Menemättä on. Ostelen sitten kalliimpia kynttilöitä milloin mistäkin ja tuijottelen korituolien kuvia.
Siksi onkin niin helpottavaa kun tulee jotain tekemistä!
Niinkuin nyt eilen, piti hakea paketti matkahuollosta!
(vai olikos se toissapäivänä, päivätkin menee jo samaan läjään)
 Tuli raitapaita! Ihan melkein suoraan Keniasta. Teki pienen pysäyksen tuonne Turkkuseen laumansa kanssa - tämä päätti jatkaa matkaa tampesterilaiseksi. Tosin vähän pahaa pelkään, että rinsessat voipi rakastua suorastaan mukaansatempaavaasti, ans kattoo....
 Seepran kainaloon oli parkkeerannut käsintaottu iiiiiiso peltikippo!
Meinasin alunperin että vihanneksille, hedelmille yms - eli ihan köökkiin...
Noh ,olikiin niin iso, että saikin lagat sisäänsä.
 Kattellaan sitten kesällä josko vaikka Lillaan vihanneskipoksi. Kesäduuniin.
 Kaverinsa "pikkukippo" (joka sekin on yli 20cm halkaisijaltaan) sai sitten omakseen talon sipulaatit.
Saa muutakin kunhan täältä joku laiskajaakko hatarapää taas muistaa/jaksaa/viitsii ottaa suunnan johonkin lähikauppaan (ja tekee kauppalistan)
 Jaahas.
Jos alkais villakoirajahdin imurin kanssa, tulis edes jotain tehtyä.
Sitten vois alkaa suunnitella vaikka Ikeanreissua.
Tai kauppareissua.
Tai ottaa kutimen.
Ja etsiä jonkun katsottavan sarjan.

Voihan talvi.
On tää ankeeta aikaa.

Ja ei, en tasan varmasti hiihdä!! Älä edes yritä...

Ps.
Tuli jo meiliin kysely, että mistä...no, täältä:
(ei ole nettikauppaa ainakaan vielä, sovin postituksen itse)
>facessa< 

lauantai 17. tammikuuta 2015

Pupulle kyytiä

...tai rusakolle paremminkin.
Niin jäätävä ja liukas keli kuin olikin kulkea tänään, niin pakko oli lumitöihin mennä.
Tiesin, että nyt kun sataa lunta je vettä vuoronperään ja samaan syssyyn pakastaa ja lauhtuu,
niin kuistilla on kohta ongelma. Ei vielä, mutta pian.
 Nyt ei pysy katolla kuin pellit ja rännit, ja nekin vain jos on kunnolla kiinni.
 Ennenkuin aloin töihin katselin ympärilleni, että kaikki on pihalla kondiksessa.
Olihan siellä, mutta sitten ihmettelin, että no jopas siellä on ollut liikennettä!
Pari päivää sitten oli puhdas, koskematon hanki, yhdet rusakon jäljet meni pihan paidalta, siinä kaikki, mutta nyt näytti kuin siellä olisi puoli eläintarhaa pistänyt tanssiksi.
Eikun tutkimaan lähemmin.
Ei montaakaan askelta tarvinut ottaa kun tuli karvatuppaita vastaan, joku on tainnut rusakkoa pöllyttää oikein olan takaa!
 Jäljet oli pääpiirteittäin sotkeutuneet toisiinsa, mutta muutama tassunjälki erottui joukosta.
Oli tainnut pupulta päästä hatäkakka kun oli yksi papana niin sopivasti tassunjäljen päällä.
 Keli kun oli mikä oli, niin jäljetkin olivat jo inasen painuneet, mutta jos tuo kissantassun jälki on, niin onpahan ollut ihan pirun iso kissa....
 Verta ei näkynyt missään, olisko pupu (russakonperkele) saanut töppöstä toisen eteen ja päässyt karkuun, vai onko taistelu jatkunut toisilla tantereilla, vaikea sanoa.
Oli vaikea edes päätellä mihin suuntaan on lähdetty.

No, minä aloin oman taisteluni. Jäätä vastaan.
Sen verran oli jo lumi pakkautunut, että kun sen varsinaisen lumikerroksen sai lapioitua kuistilta pois, niin allapa oli silkkaa jäätä sentti-pari. 
Just sen verran, että jos sen jättää siihen ja uutta lunta sataa päälle,
niin sitä on kuulkaa sen jälkeen häntäluu kipeenä.
 Olen tainnut jo ennenkin tuota Fiskarsin jäärautaa kehaista, mutta pakko kehaista uudelleen.
Loistopeli! Millään lapiolla ei noista laudoista olis sitä jääkerrosta irrottanut.
Ei ainakaan kiroilematta :)
Kyl se vaan niin on, että kun on hommaan kuin hommaan oikeat pelit ja vehkeet, niin hommat sujuu!
 Vettä ei ollut nytkään matkassa, joten kaffeet (jotka olis maistuneet kyllä) jäi nytkin juomatta,
mutta sytyttelin kynttilät pitkästä aikaa ja lojahdin sitten Renkipojan syliin ja voi että siinä oli hyvä olla!
 En meinannut malttaa lähteä pois, vaikka hengitys huurusikin.
Nyt alkaa ihan oikeasti toivoa, että talvi hellittäis otettaan ja sais alkaa suunnitella Lilla-elämää.

Viimeinen kierros vielä pihalla, rusakot on ottaneet lumen alta pilkistävät harjaneilikat ateriakseen, 
ottakoon pois - mutta siitä en tykännyt, että köynnöshortensiasta oli yksi oksa narskutettu poikki.
Kahdestaa kohtaa vieläpä. Onneksi yksi ja sama...tarttisko nyt muka alkaa jostain etsiä kanaverkkoa...
Helevatan rusakot....ihan oikein jos joku niitä vähän kurittaa...

*läps...paha nainen*

perjantai 16. tammikuuta 2015

Boxeja

Parisen vuotta -liki alusta lähtien- on kuukausittan tullut LivBoxilta kosmetiikkalähetys,
välillä hyvinkin mieluinen, välillä ei niinkään.
Aina silloin tällöin on käynyt mielessä, että lopetan tilaamisen, mutta sitten on tupsahtanut joku suoraan käyttöön tullut satsi, ja niin se vaan on jatkanut tulemista.
Ja taitaa jatkaa edelleenkin.
(Ninni on blogiissaan esitellyt viimeisimmänkin livboxin, joten käykääpä siellä kurkkaamassa sen sisältö, pääset sinne klikkaamalla >tästä< )

Joskus loppuvuodesta aloin kuukkeloimaan josko maailmalta löytyisi vastaavanlaisia.
Ihan silkkaa uteliaisuuttani -tai sitten ei nyt vaan ollut tähdellisempääkään tekemistä.
Löytyihän niitä.
Jotkut oli ihan "höttöä", pelkkää huulivoidetta ja -kiiltoa, luomiväriä yms.
Ei kiinnostusta.
Joku jopa herätti lievää kiinnostusta, mutta postitus oli vain ko. maan sisäisesti.
Se siitä.
Sitten tuli vastaan MEMEBOX! (<klik)
Useampikin boxi josta voi valita sen mukaan kiinnostaako hiusten-, kasvojen- vaiko jalkojenhoito.
Noin niinkuin karkeasti...

Aikani kun tsekkailin, niin pistin tilauksen -kertatilauksen!- boxista, joka lähti Koreasta kohti Suomea jouluaattona ja tulikin yllättävän nopeasti heti vuodenvaihteen jälkeen.
 Erittäin mielenkiintoinen pakkaus, kuusi tuotetta joista viisi täysikokoisia.
Ainoastaan seerumi näytekoko -eikä sekään pienimmästä päästä.
Alla olevista kopioista näkee myös hinnat, joten postikuluineen 29.99 ei tunnu ollenkaan pahalta!
 Listan 1. ja 2. on tuotteita, joihin olen täysin hullaantunut!
Ainakin talvikuiva iho on tykännyt hyvää niin yöksi laitettavasta ruusuvesivoiteesta (ah, se tuoksu!) kuin myös aamuisin kasvoveden jälkeen laitettavasta vitamiinipläjäyksestä!
Jopa pari kasvoissa olevaa arpea on siloittunut silmissä!

Muita en ole vielä testannut, seerumia on toista laatua tippa jäljellä (senkin olen nyt tässä testatessa noita kahta jättänyt väliin), BC-voidetta odotan innolla testiin, nyt vaan sattuu olemaan kaksikin käytössä olevaa avattua BB-voidetta. Joten sekin odottelee.
Huulivoide lähtenee kiertoon, ne on mulle ihan turhakkeita -ja niitäkin on kertynyt jemmaan.
*****
Sen verran tykästyin tuohon sisältöön, että en voinut vastustaa kiusausta....tammikuun 7pv oli postituksessa boxi, johon oli koottuna viime vuoden boxien suosikkituotteet.
Pakkohan se oli investoida vielä toinen 30€!
Boxi oli noudettavissa tänään!

Eikä huonolta näytä tämäkään!
 Kaikki taitavat jäädä odottelemaan muiden vähän vastaavien loppumista
- paitsi tuo BB-"etanavoide" tuossa etualalla!( nro 3 listassa  alla)
Kun nyt käytössä oleva BB loppuu, taidan ottaa tuon testiin, väri pikatestauksen perusteella näyttäisi olevan passeli meikäläiselle.
Eipä taida olla yhtän ns. turhaa tuotetta tässäkään!
Ja kun katsoo noita hintoja alla, niin....saattaapa olla, että joskus jatkossakin tulee MEMEBOXia tilattua!



Onkos sulla kokemuksia näistä kosmetiikkaboxeista?
Mielelläni kuulisin mitä on tilattavissa ja mistä, kaikkia kun ei varmasti edes kuukkeloimalla heti vastaan tule - en enää itsekään löydä kaikkia mitä taannoin katselin.
Mikä lie haku sattui onnistumaan silloin...